Kauneimmat

Nyt on täysi jouluhulina jo päällä.

Suunnittelupalavereita, tapaamisia, glögitilaisuuksia, hartaushetkiä, joulukirkkoja ja sitten vielä ne Kauneimmat.

Joululalut nimittäin.

Suomen Lähetysseura ja seurakunnat ympäri Suomen järjestävät Kauneimmat Joululaulut tilaisuuksia joulun alla. Laulamalla joululauluja voi tehdä hyvää. Jokaisessa tilaisuudessa kerätään kolehti. Tänä vuonna kolehtikohde on kehitysmaiden vammaiset lapset.

Musiikki on jotain syvälle ytimiin menevää. Yhdessä laulaessa on jotain vieläkin syvemmälle ytimiin menevää. Moneen joululauluun on hyvinkin syvä tunneside. Laulaessa mieleen nousee muistoja ja tilanteita. Olen tänä jouluna saanut rentoutua ja keskittyä hetkeen (Arkihuolesi kaikki heitä), pyyhkiä kyyneltä silmäkulmasta (Sydämeeni joulun teen), ihmetellen ihailla hienoja välisoittoja (Joulun kellot), rakastua sanoituksiin (Taivas sylissäni) sekä kokea kylmiä väreitä (Maa on niin kaunis - erityisesti kolmas säkeistö kaikkien noustessa yhtäaikaisesti seisomaan).

Vielä on mahdollisuus laulaa Kauneimpia Joululauluja myös Tikkurilassa. Tänä iltana Pyhän Laurin kirkossa on klo 21 Kauneimmat Joululaulut goes pop. Sunnuntaina samassa kirkossa lauletaan klo 16 ja 18. Tapaninpäivänä 26.12. klo 15 on viimeinen joulun Kauneimmat-tilaisuus.

Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon.

(Jes.9:2)

Itsenäisyyspäivä

Seitsemänkymmentäneljä vuotta sitten syttyi talvisota.

Tikkurilan seurakunta ei ollut silloin Tikkurilan seurakunta, vaan Helsingin pitäjän seurakunta.

Pyhän Laurin kirkko oli Helsingin pitäjän kirkko.

Seurakunta oli kaksikielinen ja kirkkoherrana toimi Otto Weckström.

Seurakunnassa toimi neljä pappia, kolme kirkkoherran lisäksi.

Seitsemänkymmentäneljä vuotta sitten koko Suomi joutui poikkeustilaan. Yksi seurakunnan papeista, nuorisopastori Hjalmar Anstén, oli kutsuttu Suomen armeijan palvelukseen. Toinen pappi, kappalainen Valdemar Holmqvist, toimi Porvoon tuomiokapitulin asessorina. Sodan sytyttyä tuomiokapituli evakuoitiin nopeasti. Talvisodan aikan myös Holmqvist oli näin ollen poissa työtehtävistään.

Seurakunnan suntio Paavo Ahtiainen oli myös kutsuttu rintamalle.

Sodan sytyttyä 30. marraskuuta jouduttiin ensimmäisen adventin jumalanpalvelus perumaan ilmapommitusten pelossa. Sen sijaan ensimmäisenä adventtina 1939 Helsingin pitäjän kirkon sakastissa järjestettiin rukoushetki hämärän vallitessa.

Jouluaattona kirkossa pidettiin kaksikielinen rukoushetki.

Kirkkoherra Weckström kertoo muistelmissaan:

Helsingin pitäjän erikoisuuksiin kuului, että talvisodan aikana kaikkien sankarihautauksien sekä muiden kirkollisten toimitusten piti tapahtua pimeän tultua, koskapa päiväsaikaan vihollisten pommitukset olivat meitä uhkaamassa.

Talvisodan rauha solmittiin 13. maaliskuuta 1940.

Seurakunnan suntio Paavo Ahtiainen oli kaatunut rintamalla kuukautta aiemmin.

Kirkkoherra Weckströmin tehtäväna talvi- ja jatkosodan aikana oli viedä kuolinsanoma kaatuneiden koteihin. Weckström on kuvannut tehtävän olleen uransa rankin. Kirkkoherra tunsi henkilökohtaisesti lähes jokaisen kaatuneen. Puhelun saaminen puolustusvoimilta oli Weckströmille raskasta. Viedessään suruviestiä kirkkoherran käytössä oli puolustusvoimien auto. Automatkalla kaatuneiden koteihin Weckström pyysi saada istua hiljaa kuljettajan vieressä.

Näin sain istua hiljaa hänen vieressään yhteenliitetyin käsin ja rukoilla voimaa itselleni joutuessani esittämään vaikean sanomani. Samalla sain sulkea heidät, joiden luo olin matkalla Jumalan armahtavan rakkauden haltuun.

Näillä hetkillä (klo 10) Pyhän Laurin kirkossa alkaa kaksikielinen jumalanpalvelus Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Kirkon vieressä oleville sankarihaudoille lasketaan seppele.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Aika rakastaa ja aika vihata, aika on sodalla ja aikansa rauhalla.

(Saarn. 3:8)

Kirkkoherra Otto Weckströmin muistelmat:

Turkka, Ilkka: Talonpoika pappina. Otto Weckström 30.12.1892-31.12.1972

Apupappi on kirjoittanut pro gradu -tutkielmansa toisen maailmansodan vaikutuksesta Helsingin pitäjän seurakuntaan.